Isäntäperhe

Aivan ensimmäiseksi, en tiedä pitäisikö minun olla pahoillani vai onnitella itseäni siitä, että en ole kirjoittanut blogiani ikuisuuteeeeeeen. Toisaalta olisi mukava, jos postaukset tulisivat tasaisin väliajoin. Mutta taidan olla liian sponttaani siihen ja näin pystyn kertomaan asioista monipuolisemmin. Tärkeintä kuitenkin on, että tekstiä syntyy, eikö vain? Lisäksi huomasin, että rehtorimme on lisännyt linkin koulun sivuille, eli lisää paineita. Kiitos tästä!

Mutta nyt isäntäperheestäni!

Eli saavuttuani määränpäähäni minua vastassa oli host -äitini. Junassa minulle oli selvinnyt, että hän ei ole syntyjään englantilainen vaan amerikkalainen! Olin aika hämmentynyt. Aluksi en kuullut sitä hänen aksentistaan, johtuen varmaan väsymyksestä. Ajan myötä olen kuitenkin alkanut erottamaan selkeän korostuksen.

Teekupin äärellä hän kertoi, että hänellä on neljä lasta, kolme tyttöä ja kuopuksena poika nimeltään Myles, joista Myles ja keskimmäinen tytär Kasmira asuu hänen kanssaa. Mutta kumpikaan ei ollut sillä hetkellä kotona, koska Myles oli yötä ystävällään, joka asui lähempänä koulua junayhteydeyksien takia (etelään menevät junat eivät kulje, koska kiskot vahingoittuivat viime myrskyssä). Kasmira oli töissä sillä hetkellä, eli häntäkään en nähnyt. Puhuimme vielä käytännön järjestelyistä, mutta lopulta hän näytti huoneeni ja pääsin nukkumaa, joka oli helpotus, koska muutama tunti oli tullu matkustettua.

Tosiaan, host -äitini on aika sponttaani tapaus ja hänellä on vahvat mielipiteen monesta asiasta. Hän on yksinhuoltaja ja pyörittää samalla itsenäistä steinerpäiväkotia kahden muun naisen kanssa. Hän on syntyjään Arizonasta, mutta asunut hieman kaikkialla länsirannikolla.

Lapsista voisin sanoa sen verran, että kahdesta en oikeastaan tiedä juuri mitään. Kumpikin asuu poika- ja tyttöystäviensä kassa ja eivätkä he juuri äitinsä luonna käy. Toista näen kuitenkin silloin tällöin, koska hän työskentelee suosikki kahvilassani. Kasmira on aika moinen tapaus, hän asuu siis samassa talossa, mutta hänestä ei oikein tiedä, mitä hän on milloinkin tekemässä. Hän työskentelee omillaan, mutta pitää myös juhlimisesta ja viettää paljon aikaansa ystäviensä kanssa. Eli häntä näkee aika epäsäännöllisesti. Perheen kuopus Myles opiskelee Rudolf Steiner School South Devon (jossa olen pääsin käymään yhtenä viikonloppuna) ja hänellä on uskomattoman pitkiä koulupäiviä ja matkat vievät paljon aikaa. Mutta muuten hän on aika nörtti ja viettää aikansa kotona lukien tai pelaten videopelejä.

Kaiken kaikkiaan perhe on hyvin mukava, aika erikoinen, mutta hauskaa ainakin on ollut ja pidän kaikista tosi paljon. Ja minulla on myös oma huone! Eli kaikki on täydellisesti.

Tämän postauksen pituus kasvaa niin huolestuttavaa vauhtia, että taidan katkaista tämän tässä kohdassa eli seuraavaan kertaan!