Päiväkotielämää!

Elikkäs, nyt on tullut aika kirjoittaa se ainoa pakollinen blogiteksti mikä minun pitää tehdä, että saan suoritettua sosiaalialan TET:in. Pyydän jo etukäteen ateeksi, koska tästä tulee varmasti pisin tekstini tähän mennessä, mutta koittakaa kestää! Ja jos ette, skipatkaa koko teksti siinä tapauksessa! En pahastu!

Eli normaalisti olisin viikon jossain ammatissa, jossa ollaan ihmisten kanssa tekemisissä. Mutta koska olen nyt ollut täällä päiväkodissa avustamassa useeman viikon niin mietin, että on parempi ehkä kirjoittaa päiväkodin rutiineista ennemmin kuin vain yhdestä viikosta.

Aloittakaamme siis jälleen!

Eli päiväkoti jossa olen on nimeltää The Children's Garden - Steiner Early Years Centre for Exeter. Steinerpäiväkoti on hyvin pieni ja yksityinen. Yksityinen tarkoittaen sitä, että valtio ei rahoita sitä, vaan varat sen pyörittämiseen kerätään vanhemmilta. Näin ollen toiminta on hyvin pientä, mutta yhteisö päiväkodin ympärillä on tiivis ja yritteliäs.

Päiväkoti ollaan jaettu kahteen osaan. Itse olen päiväkodissa, joka ollaan tarkoitettu 3-5 vuotiaille. Lisäksi saman katon alla toimii toddler -ryhmä. Joka ollaan tarkoitettu alle kolme vuotiaille heidän vanhempiensa kanssa.

Päiväkodissa on tällä hetkellä kahdeksan lasta ja sitä vetää kaksi naista, host -äitini ja eräs toinen hyvin kliseinen englantilainen rouva. Molemmat ovat hyvin mukavia ja olen nauttinut työskentelystä heidän kanssaan.

Päiväkoti on siis vain kolme kertaa viikossa tiistaina, keskiviikkona ja torstaina ja tämän ansiosta minulla on ollut myös runsaasti aikaa tutustua Exeteriin ja lähiseutuun ylipäätänsä. Jokaisena päivänä on oma sama ohjelma rutiinin omaisesti, josta kyllä usein poiketaan. En muista, että omassa päiväkodissani olisi toimittu tällä tavalla, mutta itse en käynykkään steinerpäiväkotia, etten osaa tarkemmin sanoa.

Mutta nyt hieman arjestani!


Tiistai - The Apple Crumble Day!

Tosiaan kuten otsikosta voi jo päätellä tiistai on omenapaistos -päivä, kuten lapset sitä kutsuvat. Aamu alkaa sillä, että herään 07:00 ja lähden päiväkodille lämmittämään talon ja laittamaan kaiken valmiiksi lapsia varten host -äitini kanssa.

Kun kaikki on valmista, teemme teetä ja sanomme aamurunon (steinerit tietävät). Tämän jälkeen alamme odottamaan lapsia. Lapset tuovat joka päivä yhden heldelmän tai kasviksen mukanaan ja kun he pääsevät päiväkotiin heidän ensimmäinen tehtävä on kuoria ja pilkkoa kasvis. Kun he tämän ovat tehneet he saavat mennä leikkimään tai piirtämääm. Yleensä kun lapset leikkivät ohjaajat tekevät ruokaa, juovat kahvia ja juoruavat.

Leikin jälkeen lapset siivoavat leikkinsä jäljet ja tämän jälkeen teemme yhdessä piirin lattialle ja sanomme runoja, laulamme ja leikimme. Tämän jälkeen on ruoka-aika ja syömme yhdessa sen päivän ruoan. Tiistaina omenapaistosta! Jami!

Tämän jälkeen lapset menevät ulos ja minä jään joko siivoamaan sisälle tai jos aurinko paistaa menen istumaan pihalle aurinkoon.

Päivän viimeinen asia on tarinateltta, jossa lastentarhan ohjaaja kertoo tarinan. Olin hieman pettynyt, kun samaa tarinaa kerrotaan koko viikko. Mutta olen päässyt yli siitä.


Keskiviikko - The Millet Day!

Elikkäs tosiaan kun steinertarhasta puhutaan niin viljat, mitä minäkin päivänä syödään menee taivaankappaleiden mukaan tai jotain. Tiedän, minustakin se on aivan yhtä ufoa, mutten tuomitse!

Joka tapauksessa keskiviikkona on hirssia ruokana ja itse olin todella helpottunut siitä, että tämä hirssi maistui hyvältä! Olen nimittäin kehittänyt itselleni hirssikammon vanhassa koulussani, mutta tätä pystyin syömään.

Muuten päivä noudattaa tiistain kaavaa, tosin yleensä keskiviikkona askarrellaan jotain ajankohtaista, kuten äitienpäivälahjoja tai jotain muuta aamun vihannesten kuorinnan jälkeen.


Torstai - The Soup Day!

Torstai on hieman erillainen, kuin muut päivät silloin nimittäin lapset saavat maalata aamutoimien jälkeen. Muuten päivä on samallainen kuin muutkin. Ruokana on kasviskeittoa mutta myös ruisleipää jonka päälle saa laittaa halutessaan kauhean makuista, hyvin brittiläistä Marmite -tahnaa joka maistuu kauhealta ja sen lisäksi siemeniä. En ymmärrä miten lapset voivat pitää Marmitesta, mutta jotenkin heidät ollaan aivopesty rakastamaan sitä.


Tällä tavalla kerrottuna päivät vaikuttavat hyvin samankaltaisilta, mutta käytännössä ei ole yhtään samallaista viikkoa, eikä oikeestaan päivääkään. Erikois päivistä voisin nostaa esille Rainbow Walk Dayn!

Rainbow Walk -päivä on käytännössä jonkun lapsen syntymäpäivä, milloin kyseisen lapsen vanhemmat tulevat käymään ja lapset tekevät suklaakakun, joka on jälkiruokana. Ruuan jälkeen, ennen kakkua, ohjaaja lukee vanhempien kirjoittaman kertomuksen siitä, että mitä lapsi on tehnyt aina kun on täyttänyt lisää vuosia ja aina uuden vuoden kohdalla hän ottaa askeleen sateenkaarimatolla. "Kun pikku Liisa oli yksi hän nautti auringon paisteesta puutarhassa, kun hän täytti kaksi...". Itse pidän näistä päivistä hyvin paljon.

Lopuksi haluan vielä vähän kertoa omia mielipiteitäni tästä tarhasta. Ensinnäkin haluan sanoa, että se on hieman haastavaa, koska en tiedä, minkälaisia steinerpäiväkodit on normaalisti ja omat päiväkoti kokemukset rajoittuvat normaaliin suomalaiseen päiväkotiin. Yritän silti!

Tässä päiväkodissa lapsilta vaaditaan mielestäni enemmän, mitä keskimäärin. Heidän täytyy osata käyttäytyä todella hyvin ja pystyä todella taitavasti siirtämään ja siivoamaan ja viikkaamaan ja leikkaamaan saksilla ja esittämään asiansa.... Vaikka se olisi vaikeata. Täällä halutaan selvästi saada lapset tekemään itse ja oppimaa, että kukaan ei tee sitä heidän puolestaan.

Tosin sanoen voisi sanoa, että tässä päiväkodissa opetetaan lapsia itsenäisyyteen. Lisäksi ohjaajat tuntuvat ajattelevan, että itkeminen on osa elämää, niinkuin nauraminenkin. Eli he eivät tarkoituksella tee päiväkodista hattarapilveä, vaan välillä pitää tehdä jotain, mikä ei välttämättä ole oma teekupillinen, mutta siitä pitää selvitä! Eli voisi sanoa, että heistä kasvatetaan ihmisiä, jotka ymmärtävät, että elämässä on ylä- ja alamäkiä, suvantojen ja myrskyjä.

Olipa hienoja sanoja, mutta nyt on aika lopettaa!

Seuraavalla kerralla vähän stereotypiosta ja Britanniasta ylipäätänsä!

Gooodbye!